Lukijan runo: Laumasta eksynyt

kaik­ki on­nel­li­set ih­mi­set ym­pä­ril­lä­ni

en kuu­lu jouk­koon

tun­nen raas­ta­vaa ki­pua ja su­rua

sy­väl­lä si­säl­lä­ni

kuu­lee­ko ku­kaan si­säis­tä huu­to­a­ni

olen­ko ek­sy­nyt lau­mas­ta­ni

mis­sä äi­ti mis­sä isä

mis­sä on juu­re­ni

jois­sa tun­sin kau­an sit­ten

sen yh­teen­kuu­lu­vuu­den

rak­kau­den ja ar­vos­tuk­sen

mik­si hyl­kä­sit­te

olen lap­sen­ne

tääl­lä on pi­me­ää ja kyl­mää

valo on sam­mu­nut

en löy­dä ko­tiin

SIE­LUN SIR­PA­LEET