On hyvä kiinnittää huomiota oppikirjoihin

Ope­tus­hal­li­tus (OPH) on myön­tä­nyt laa­dun­var­mis­tuk­sen­sa tois­tu­vas­ti pet­tä­neen ja et­tä sen kus­tan­ta­mis­sa is­la­min ja or­to­dok­si­sen us­kon­non op­pi­ma­te­ri­aa­leis­sa on ol­lut us­kon­nol­li­ses­ti si­tout­ta­vaa si­säl­töä. Kir­jo­ja on ve­det­ty myyn­nis­tä.

Uu­ti­ses­sa on sekä tut­tua et­tä uut­ta. Puo­li­so­ni opet­ti ai­em­min ET:tä kirk­ko­num­me­lai­ses­sa kou­lus­sa ja huo­ma­si op­pi­kir­jan Etiik­kaa elä­män­kat­so­mus­tie­toon vir­heen. Mikä ta­kaa pe­las­tuk­sen eri us­kon­nois­sa: kir­jan mu­kaan hyvä elä­mä, ja kris­ti­nus­kos­sa sitä edus­tai­si lä­him­mäi­sen­rak­kaus.

Ei mi­tään mai­nin­taa Kris­tuk­ses­ta, jos­ta sana kris­ti­nus­ko tu­lee. Ei mi­tään ar­mos­ta, syn­tien an­teek­si­an­nos­ta hä­nes­sä, niin et­tei ku­kaan voi kers­kail­la te­oil­laan, jot­ka ovat par­haim­mil­laan seu­raus­ta jo saa­dus­ta pe­las­tuk­ses­ta en­nem­min kuin yri­tys­tä an­sai­ta se. Pe­las­tus on tiet­ty ih­mi­sen ul­ko­puo­li­nen per­soo­na, ei­vät te­kom­me seu­raus. Jo­kai­nen ri­pa­ri­lai­nen­kin on var­maan kuul­lut tä­män.

Si­nän­sä hyvä tuo­da esil­le, et­tä eri us­kon­nois­sa on huo­mat­tu glo­baa­li syyl­li­syy­den­tun­to ja tar­ve pe­las­tuk­sel­le. Mut­ta mik­si se­koit­taa kris­ti­nus­kos­sa Ju­ma­lan ja ih­mis­ten vä­li­nen asia (pe­las­tus) etiik­kaan, ih­mis­ten­vä­li­seen käy­tök­seen? Kir­jan pe­las­tus­kä­si­tys ei ol­lut tark­ka is­la­mis­ta­kaan; sii­nä­hän pe­las­tus­ta ei taa­ta.

Tai­de- ja kult­tuu­ri­a­lan yh­dis­tyk­sem­me teki vir­hees­tä huo­mau­tuk­sen OPH:lle piis­pam­me kom­men­tin kera. Eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja vas­ta­si v. 2020, et­tä OPH "to­te­aa, et­tä kos­ka op­pi­kir­jo­jen en­nak­ko­hy­väk­syn­näs­tä on luo­vut­tu ase­tuk­sel­la (507/1992) 1.8.1992 al­ka­en, Ope­tus­hal­li­tus ei ole asi­as­sa toi­mi­val­tai­nen vi­ra­no­mai­nen. OPH ei myös­kään osal­lis­tu kau­pal­lis­ten kus­tan­ta­jien op­pi­ma­te­ri­aa­li­tuo­tan­toon."

Eli OPH ei ole val­vo­nut mui­den­kaan kus­tan­ta­mien kir­jo­jen si­säl­töä. Näin alai­käi­sil­le voi­daan si­tout­ta­mi­sen li­säk­si myös opet­taa vir­hei­tä. Kou­lu­työn pas­to­ri Sai­ja Mä­en­pää oli vi­ran puo­les­ta pyy­tä­nyt kir­jan te­ki­jää kor­jaa­maan vir­heel­li­sen koh­dan. Tämä puo­lus­ti vir­het­tä.

Ope­tus­mi­nis­te­ri An­ders Ad­lerc­reutz to­te­si nyt, et­tä yh­tei­nen kat­so­mu­sai­ne hel­pot­tai­si op­pi­lai­ta huo­maa­maan us­kon­to­jen yh­tei­siä piir­tei­tä. Mie­len­kiin­toi­sem­paa ja oleel­lis­ta oli­si ym­mär­tää, mitä ero­ja niis­sä on – si­säl­löl­tään ja syn­nyl­tään. Tämä ei oli­si vas­tak­kai­na­set­te­lua vaan rei­lua pe­liä. Et­tei luul­la us­kon­to­jen ole­van poh­jim­mil­taan sa­maa, ih­mis­ten yri­tyk­siä käyt­täy­tyä.

Gra­dun Is­lam ylä­kou­lun us­kon­non op­pi­kir­jois­sa (2015) te­ki­jän mu­kaan ET:n op­pi­kir­jo­jen laa­tu oli huo­nom­pi kuin us­san­kir­jo­jen – jois­sa ym­mär­tääk­se­ni käy­dään läpi eri us­kon­to­ja si­ten kuin ET:ssä tai nyt kat­so­mu­sai­nees­sa toi­vot­tai­siin käy­tä­vän. Us­sa­no­pe­tus ei ole tun­nus­tuk­sel­lis­ta.

On hyvä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta op­pi­kir­joi­hin. Ne ei­vät kui­ten­kaan ker­ro, mitä luo­kis­sa ta­pah­tuu. Esim. is­la­mis­sa voi­daan kiel­tää us­koon koh­dis­tu­va asia, jos teko aut­taa kät­ke­mään sa­lai­suuk­sia tai pa­ran­ta­maan suh­tei­ta ei-mus­li­mei­hin.

AR­TO VUO­RE­LA

Seu­ra­kun­nan luot­ta­mus­hen­ki­lö