On hyvä kiinnittää huomiota oppikirjoihin
Opetushallitus (OPH) on myöntänyt laadunvarmistuksensa toistuvasti pettäneen ja että sen kustantamissa islamin ja ortodoksisen uskonnon oppimateriaaleissa on ollut uskonnollisesti sitouttavaa sisältöä. Kirjoja on vedetty myynnistä.
Uutisessa on sekä tuttua että uutta. Puolisoni opetti aiemmin ET:tä kirkkonummelaisessa koulussa ja huomasi oppikirjan Etiikkaa elämänkatsomustietoon virheen. Mikä takaa pelastuksen eri uskonnoissa: kirjan mukaan hyvä elämä, ja kristinuskossa sitä edustaisi lähimmäisenrakkaus.
Ei mitään mainintaa Kristuksesta, josta sana kristinusko tulee. Ei mitään armosta, syntien anteeksiannosta hänessä, niin ettei kukaan voi kerskailla teoillaan, jotka ovat parhaimmillaan seurausta jo saadusta pelastuksesta ennemmin kuin yritystä ansaita se. Pelastus on tietty ihmisen ulkopuolinen persoona, eivät tekomme seuraus. Jokainen riparilainenkin on varmaan kuullut tämän.
Sinänsä hyvä tuoda esille, että eri uskonnoissa on huomattu globaali syyllisyydentunto ja tarve pelastukselle. Mutta miksi sekoittaa kristinuskossa Jumalan ja ihmisten välinen asia (pelastus) etiikkaan, ihmistenväliseen käytökseen? Kirjan pelastuskäsitys ei ollut tarkka islamistakaan; siinähän pelastusta ei taata.
Taide- ja kulttuurialan yhdistyksemme teki virheestä huomautuksen OPH:lle piispamme kommentin kera. Erityisasiantuntija vastasi v. 2020, että OPH "toteaa, että koska oppikirjojen ennakkohyväksynnästä on luovuttu asetuksella (507/1992) 1.8.1992 alkaen, Opetushallitus ei ole asiassa toimivaltainen viranomainen. OPH ei myöskään osallistu kaupallisten kustantajien oppimateriaalituotantoon."
Eli OPH ei ole valvonut muidenkaan kustantamien kirjojen sisältöä. Näin alaikäisille voidaan sitouttamisen lisäksi myös opettaa virheitä. Koulutyön pastori Saija Mäenpää oli viran puolesta pyytänyt kirjan tekijää korjaamaan virheellisen kohdan. Tämä puolusti virhettä.
Opetusministeri Anders Adlercreutz totesi nyt, että yhteinen katsomusaine helpottaisi oppilaita huomaamaan uskontojen yhteisiä piirteitä. Mielenkiintoisempaa ja oleellista olisi ymmärtää, mitä eroja niissä on – sisällöltään ja synnyltään. Tämä ei olisi vastakkainasettelua vaan reilua peliä. Ettei luulla uskontojen olevan pohjimmiltaan samaa, ihmisten yrityksiä käyttäytyä.
Gradun Islam yläkoulun uskonnon oppikirjoissa (2015) tekijän mukaan ET:n oppikirjojen laatu oli huonompi kuin ussankirjojen – joissa ymmärtääkseni käydään läpi eri uskontoja siten kuin ET:ssä tai nyt katsomusaineessa toivottaisiin käytävän. Ussanopetus ei ole tunnustuksellista.
On hyvä kiinnittää huomiota oppikirjoihin. Ne eivät kuitenkaan kerro, mitä luokissa tapahtuu. Esim. islamissa voidaan kieltää uskoon kohdistuva asia, jos teko auttaa kätkemään salaisuuksia tai parantamaan suhteita ei-muslimeihin.
ARTO VUORELA
Seurakunnan luottamushenkilö
